Sisäisen monitorointijärjestelmän rooli Parkinsonin taudin puheoireissa : aivosähkökäyrän oskillaatioiden tarkastelu

Parkinsonin tauti on etenevä hermoston rappeumasairaus, joka diagnosoidaan yleensä vanhemmalla aikuisiällä. Parkinsonin taudille ominaista on motoristen toimintojen heikkeneminen, ja yhtenä oireistona on puheen hypofonia ja dysartria. Puheoireita on taudin kontekstissa tutkittu vain vähän ja niiden ilmeneminen selitetään tyypillisesti lihaksiston heikkenemisellä. Oireita voidaan oletettavasti selittää lihaskontrollin sijaan aivojen sisäisen monitorointijärjestelmän avulla. Monitoroinnissa motoriselta aivokuorelta lähetetään kuuloaivokuorelle toimintaa ennustava kopio liikekäskystä, Corollary Discharge (CD) -signaali. Toiminnan jälkeen kuuloaivokuori lähettää motoriselle aivokuorelle palautetta ennusteen onnistumisesta. Tässä Pro gradu -työssä tarkasteltiin Parkinsonia sairastavien ja terveiden kontrollihenkilöiden CD-signaalin toiminnan eroja aivosähkökäyrän avulla. Tehtävänä oli toistaa foneemia äänityksen aikana ja sen jälkeen kuunnella kyseinen äänite. Oletuksena tutkimuksessa oli, että Parkinsonin tautia sairastavilla CD-signaali toimii epänormaalisti kontrolliryhmään nähden. Aiemmin signaalia on tutkittu herätevasteiden avulla. Herätevastetutkimuksista poiketen aineisto analysoitiin aallokemuunnoksen avulla, ja siitä tarkasteltiin taajuusinformaatiota eli oskillaatioita. EEG-mittauksen tuloksissa havaittiin aktivaation kasvua CD-signaalin esiintymisestä kertovilla taajuuskaistoilla molemmilla ryhmillä. Aktivaatio oli kohonnutta kaikilla taajuuksilla juuri ennen puhetta ja erityisen suurta noin 20 Hz taajuudella. Ryhmien välillä ei havaittu tilastollisesti merkitsevää eroa CD-signaalin toiminnassa. Tuloksissa oli kuitenkin viitteitä siitä, että CD-signaali saattaa toimia eri tavoin Parkinsonia sairastavilla, kuin terveillä kontrollihenkilöillä. Tutkimusmenetelmä osoittautui lupaavaksi ilmiön tutkimiselle jatkossa, sillä se onnistui oletettavasti mittaamaan CD-signaalin toimintaa

Helsingin kantakaupungin ja lähiöiden tiivistäminen kerrostaloja korottamalla:case Kirkkokatu 1 a Kruununhaassa

Tiivistelmä. Diplomityö paneutuu Helsingin kantakaupungin korottamiseen ja sen eroihin lähiökorottamiseen verrattuna. Työ on tutkielmapainotteinen, johon sisältyy case-kohde. Case-kohde toimii nykyajan esimerkkinä kantakaupungin korottamisen vaikutuksesta ja haasteista, ja auttaa hahmottamaan toimen merkityksen konkreettisemmalla tasolla. Suunnitelma on luonnostasoinen. Diplomityössä käsitellään täydennysrakentamista myös yleisemmällä tasolla, jotta aihealue avautuu lukijalle, ja samalla kytkös kerrostalon korottamiseen selkenee. Lisäkerrosrakentaminen on yksi täydennysrakentamisen tapa, ja siten monet tekijät termien välillä ovat yhtäläisiä. Tutkielmassa ei kuitenkaan käsitellä laajasti täydennysrakentamista ja sen vaihtoehtoja, vaan tarkastellaan aihetta erityisesti korottamisen näkökulmasta. Rakenteellisesti diplomityössä on kolme osaa. Ensimmäisessä osassa perehdytään kerrostalon korottamisen nykytilanteeseen lainsäädännön osalta, ja avataan aihetta yleisellä tasolla. Korottamisen mahdollisuudet ja sen tarve, toisin sanoen syyt korottamiselle, jatkavat aihepiiriä. Aihetta käsitellään suuresta mittakaavasta pienempään, etsien aiheen merkitystä valtiolle, kunnille ja yksittäiselle rakennukselle ja sen taloyhtiölle. Diplomityössä tuodaan esiin kerrostalon korottaminen sekä kantakaupungin että lähiöiden näkökulmasta ja pohditaan kahden aluetyypin välisiä lisäkerrosrakentamisen eroja. Toisessa osassa syvennytään Kruununhakaan, joka on valikoitunut kantakaupungin esimerkkialueeksi sijaintinsa perusteella. Työssä paneudutaan Kruununhaan rakentamisen historiaan, alueen väestörakenteeseen ja elinkaarikestävyyteen, sekä esitellään alueen kaavoitustilanne lisärakentamisen näkökulmasta ja sen tuomat haasteet ja mahdollisuudet. Lopuksi pohditaan Kruununhaan rakentamisen kehittymispotentiaalia. Lisänäkökulmaa aiheeseen tuo kaupunkiympäristön toimialalta Kruununhaan asemakaavoituksesta vastaavan arkkitehti Eveliina Harsian, kaupunkiympäristön toimialalta asemakaavoituksessa toimivan arkkitehdin Petri Pulkan, sekä saman osa-alueen arkkitehdin Linda Wikstenin haastattelut. Suunnitelmaosiossa analysoidaan kohdeympäristöä sekä esitellään oleva rakennus ja rakennuksen suunnitellut arkkitehti. Osiossa avataan myös suunnitelman tavoitteita ja suunnitteluprosessia, jonka jälkeen esitellään muodostunut luonnossuunnitelma tilasuunnitelman sekä kaupunkiympäristön kannalta. Suunnitelma on vaihtoehtoinen korotus perinteiseen keskustakorotukseen nähden, ja sen tarkoituksena on haastaa Helsingin kaupungin suhtautuminen keskustakorotusten visuaaliseen luonteeseen. Suunnitelmassa on annettu painoarvoa kaupunkikuvaa rikastaville aspekteille. Suunnitelma ja tutkielma pyrkivät yhdessä osoittamaan mahdollisuuden harkittuun kantakaupungin arkkitehtoniseen kerrostumaan, joka Helsingin historiassa on muovautunut näkyväksi, mutta sittemmin jäänyt taka-alalle suunnittelussa, kantakaupungin täyttyessä valmismaisemmaksi, ja uusrakentamisen vallatessa käyttämättömiä, potentiaalisia merialueita.Raising apartment buildings to compress downtown and suburban Helsinki : a case study of Kirkkokatu 1 a in Kruununhaka. Abstract. This thesis explores the possibility of making Helsinki’s downtown areas and suburbs more compact by building additional floors to apartment buildings and studies the differences between these areas. A research approach is emphasized over plan drafting, and the thesis utilizes a case example. The case site serves as a modern example of the effects and challenges of raising skylines in downtown areas, and it provides a more tangible depiction of the actions discussed. The plan presented here is a draft, not a final plan. The thesis also addresses complementary building in general terms so that uninitiated readers can gain an understanding of the topic and its connection to raising apartment buildings. The construction of additional floors is one approach to complementary building, so the two terms share several contributing factors. However, this thesis does not offer a broad introduction to complementary building and its different methodologies. The topic is discussed specifically from the perspective of raising existing buildings. The thesis consists of three main parts. The first part examines the construction of additional floors to existing apartment buildings in light of Finland’s current laws and provides an overview of the matter. The possibility of and need for adding floors, in other words the reasons behind this type of construction, are explained to provide further insight into the issue. The topic is first discussed in general terms, subsequently moving towards more specific issues and discerning what the topic means for the government, municipalities, and for a single building and its housing company. This thesis considers the raising of apartment buildings from the viewpoints of downtown areas and suburbs, respectively, and reflects on the differences between the two areas regarding the construction of additional floors. The second part focuses specifically on the Kruununhaka area. Kruununhaka was chosen as an example of a downtown area based on its location. This part explores the history of construction in Kruununhaka, the demographics in the area, and the lifespan sustainability of the buildings. It also presents the zoning status from the perspective of complementary construction and the challenges and possibilities involved. At the end, I contemplate the development potential of construction in Kruununhaka. Additional insights arise from interviews with Eveliina Harsia, the architect in charge of zoning in Kruununhaka, zoning architect Petri Pulkka, and zoning architect Linda Wiksten. The third part, the plan section, includes an analysis of the area and introduces the example building and the architect who designed it. The aim of the plan and the planning process are also discussed. Next, the draft of the plan is presented and examined regarding the space layout and the urban environment. The plan provides an alternative to the traditional approach of raising buildings in downtown areas, and it was drafted to challenge the views of the City of Helsinki on the visual nature of such complementary construction. The plan emphasizes various cityscape-enriching aspects. The plan and this thesis aim to demonstrate the possibility of pre-planning downtown architectural deposits, which have become visible in Helsinki over the course of history, but have later been ignored in urban planning. Simultaneously, downtown areas have started to look more ready-made, and new construction sites have claimed unused maritime areas that have potential

Constitutive Ret signaling leads to long-lasting expression of amphetamine-induced place conditioning via elevation of mesolimbic dopamine

Addictive drugs enhance dopamine release in the striatum, which can lead to compulsive drug-seeking after repeated exposure. Glial cell line-derived neurotrophic factor (GDNF) is an important regulator of midbrain dopamine neurons, and may play a mechanistic role in addiction-related behaviors. To elucidate the components of GDNF-signaling that contribute to addiction-related behaviors of place preference and its extinction, we utilized two genetically modified GDNF mouse models in an amphetamine induced conditioned place preference (CPP) paradigm and evaluated how the behavioral findings correlate with dopamine signaling in the dorsal and ventral striatum. We utilized two knock-in mouse strains to delineate contributions of GDNF and Ret signaling using MEN2B mice (constitutively active GDNF receptor Ret), and GDNF hypermorphic mice (enhanced endogenous GDNF expression). The duration of amphetamine-induced CPP was greatly enhanced in MEN2B mice, but not in the GDNF hypermorphic mice. The enhanced duration of CPP was correlated with increased tyrosine hydroxylase (TH) expression and dopamine content in the ventral striatum. Together, our results suggest that downstream components of GDNF signaling, in this case Ret, may mediate persistent drug-seeking behavior through increased TH expression and dopamine levels in the mesolimbic dopamine neurons. (C) 2017 Elsevier Ltd. All rights reserved.Peer reviewe